Diaarinumero: VA2014/122
Antopäivä: 23.12.2015
Taltio: 2473
Kysymys ärsytysyskän syy-yhteydestä työperäiseen endotoksiinialtistukseen.
Kysymys myös Korkeimman oikeuden pyynnöstä asiantuntijalausunnon asiassa antaneen sairaanhoitopiirin oikeudesta saada korvaus lausunnon antamisesta.
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Asian aikaisempi käsittely
Asian tausta, vakuutusyhtiön päätös 10.12.2012, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös 2.10.2013, muutoksenhaku vakuutusoikeudessa ja vakuutusoikeuden päätös 10.6.2014 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.
Asian ovat ratkaisseet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa Pekka Humalto, Aarne Laakkonen, Irene Luukkonen, Mikko Nyyssölä, Katarina Murto ja Maire Lumiaho sekä vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden jäsenet Eeva Wahlberg, Juha Mutka, Jyrki Salmenkivi, Timo Sarparanta ja Anja Lahermaa, esittelijä Vesa Erkkilä.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa.
Valituksessaan A vaati vakuutusoikeuden päätöksen kumoamista ja vakuutusyhtiön velvoittamista maksamaan tapaturmavakuutuslain mukaisen tapaturmaeläkkeen 31.10.2012 jälkeenkin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri antoi Korkeimman oikeuden pyytämän asiantuntijalausunnon ja vaati, että asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan lausunnosta sairaanhoitopiirille aiheutuneet kulut.
A antoi lausuman sairaanhoitopiirin lausunnon johdosta.
Vakuutusyhtiö antoi vastauksen muutoksenhakemukseen ja lausuman sairaanhoitopiirin lausunnon johdosta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri antoi Korkeimman oikeuden pyytämän selvityksensä siitä, mihin määräykseen tai muuhun mahdolliseen perusteeseen sen kulujen korvaamista koskeva pyyntö perustui.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. A on vuodesta 1995 alkaen toiminut pesuautonkuljettajana, jossa työssä hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet erilaiset tekniset puhtaanapitotyöt kuten viemäreiden aukaisut ja puhdistukset sekä öljynerotuskaivojen ja isompien putkistojen puhdistus. Vuodesta 2008 alkaen hän oli tehnyt pesutöitä bioetanolitehtaalla, jossa valmistettiin jätetaikinasta käymismenetelmällä bioetanolia. Osa jätteestä oli jäänyt lattialle ja peltiritilöiden alle. Voimakasta endotoksiinille altistumista oli tapahtunut ajalla 6.9 – 8.9.2010, jolloin A oli pessyt taikinajätettä puretusta lattiarakenteesta. Hänellä oli ollut käytössään aktiivihiilisuodattimella varustettu hengityssuojain.
2. Pesutyön yhteydessä A:lle oli aiheutunut hengenahdistusoireita ja 10.9.2010 hänelle oli tullut kuumeinen ja flunssainen olo. Hänellä oli alkanut voimakas ärsytysyskä. Yskä-, väsymys- ja kuumeoireilua oli esiintynyt aiemminkin, mutta oireet olivat korostuneet edellä mainitun pesutyön yhteydessä. Sairauslomalla A on ollut 16.9.2010 alkaen.
3. Vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle endotoksiinialtistuksen aiheuttaman astman perusteella tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa ja tapaturmaeläkettä ajalta 17.9.2010 – 31.10.2012. Vakuutusyhtiö on päätöksellään 10.12.2012 katsonut, ettei työkyvyttömyys ole enää 31.10.2012 jälkeen johtunut ammattitaudista.
4. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on 2.10.2013 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n vaatimuksen tapaturmaeläkkeen maksamisesta 1.11.2012 lähtien. Muutoksenhakulautakunta on katsonut endotoksiinien aiheuttamasta astmasta johtuvan työkyvyn alentuman alle kymmeneksi prosentiksi 31.10.2012 jälkeen. A:n voimakasta yskänärsytystä ei ole pidetty korvatun 16.9.2010 ilmenneen ammattitaudin seurauksena.
5. Vakuutusoikeus on päätöksellään 10.6.2014 todennut, ettei tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ollut syytä muuttaa. Vakuutusoikeus on katsonut, ettei A:lla todettu voimakas yskänärsytys ollut ammattitautilain mukaiseen korvaukseen oikeuttavassa todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle korvattuun ammattiastmaan eikä myöskään seurausta työssä tulleesta endotoksiiniärsytyksestä.
6. Asiassa on kysymys siitä, onko A:n pitkittynyt voimakas ärsytysyskä todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut endotoksiinialtistuksesta hänen työssään. Kysymys on myös Korkeimman oikeuden pyynnöstä asiantuntijalausunnon asiassa antaneen sairaanhoitopiirin oikeudesta saada korvaus lausunnon antamisesta.
Lääketieteelliset arviot
7. Työterveyslaitos on lausunnossaan 21.1.2011 arvioinut A:n altistuneen lattiarakenteen purkutöiden ja puhdistuksen yhteydessä 6.9. – 8.9.2010 merkittäville endotoksiinipitoisuuksille, jotka olivat todennäköisesti voimakkaasti ärsyttäneet hengitysteitä. A:n käytössä ollut aktiivihiilellä varustettu suodatin ei ollut suojannut endotoksiineilta. Hyperreaktiviteetin eli keuhkoputkien supistumisalttiuden perusteella A:lla oli todettu voimakkaan ärsytyksen aiheuttama ammattiastma (RADS, reactive airways dysfunction syndrome). A ei Työterveyslaitoksen lausunnon mukaan saisi jatkossa työssään altistua hengitysteitä ärsyttäville tekijöille.
8. Työterveyslaitoksen kontrollitutkimuksista 26.8.2011 annetun lausunnon mukaan astmaoireilu oli alkanut vuorokauden sisällä voimakkaasta altistumisesta ja jäänyt seurannassa pysyväksi. A:lla oli lääkityksestä huolimatta ollut edelleen astmaoireita, joita olivat laukaisseet erilaiset epäspesifit ärsykkeet. Yskää oli edelleen esiintynyt haittaavana.
9. A:n aikaisempina sairauksina on todettu keuhkoveritulppa ja allergioita. Hänellä on kuvattu esiintyneen väsymystä, flunssan tuntua, yskää ja hengenahdistusta vuoden 2010 alusta lähtien. Nämä oireet A oli yhdistänyt työtehtäviinsä. Hengitettävä lääke oli auttanut oireisiin.
10. Rasituskokeessa syyskuussa 2011 A:n suorituskyky on todettu normaaliksi. Koe oli kuitenkin jouduttu keskeyttämään korkean hengitystaajuuden vuoksi. Yskää oli esiintynyt haittaavana rasituksen aikana ja sen jälkeen. Saman kuukauden aikana tehdyssä keuhkoputkien tähystyksessä ei ole todettu erityistä kuten ei myöskään marraskuussa 2011 suoritetussa mahantähystyksessä. Spirometria- eli hengitystilavuuksien mittaustulos on ollut normaali välittömästi endotoksiinialtistuksen jälkeen, mutta lievä tilavuuden pieneneminen on sittemmin todettu varsinkin lääkityksen ollessa tauolla. Jatkuva ärtymäherkkä yskä on kuitenkin todettu vaikeaksi.
11. Korkeimman oikeuden pyytämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antamassa asiantuntijalausunnossa on A:n oireiden ja tutkimustulosten todettu aluksi parantuneen, mutta hänelle oli jäänyt yskä- ja hengenahdistusoireilu, jota ei ollut lääkityksellä saatu hallintaan. Työhön paluu tai ammatillinen kuntoutus eivät olleet onnistuneet, vaikka fyysinen suorituskyky rasituskokeella arvioituna olikin ollut normaali. Yskän on todettu todennäköisesti alun perin pääasiallisesti aiheutuneen työperäisestä endotoksiinialtistuksesta. Toisaalta lausunnossa on todettu, että yskä oli todennäköisesti alun perin ollut seurausta altistuksen perusteella korvatusta ammattiastmasta. Yskä oli kuitenkin jatkunut intensiivisenä ja pitkäaikaisena, vaikka endotoksiinialtistus oli ollut poissa. Muuta yksittäistä hoidettavaa syytä yskälle ei ollut löytynyt. Yskä vaikutti krooniselta eikä se, osin selittämättömästi, ollut vastannut hoitoon. Myös työolosuhteisiin ja oireiluun liittyvän pelon ja huolen sekä tiedostettuina että tiedostamattomina oli lausunnossa todettu voivan olla mukana yskän kroonistumisessa.
Korkeimman oikeuden päätelmät esitetyn selvityksen johdosta
12. Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla, josta on suoritettava korvausta tapaturmavakuutuslain mukaan, tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.
13. Työterveyslaitoksen lausunnoista ilmenee, että A:lle ammattitautina korvattu voimakkaan endotoksiinialtistuksen aiheuttama astma on jäänyt pysyväksi ja että voimakasta yskää on aiheutunut monista eri ärsykkeistä, myös rasituksesta, johtuen.
14. A:lla on jo ennen 6.9. – 8.9.2010 tapahtunutta voimakasta endotoksiinialtistusta esiintynyt erilaista sairastelua, johon yhtenä oireena on liittynyt yskä. Voimakasta ärsytysyskää hänellä ei kuitenkaan ole todettu ennen hänen edellä mainittua altistumistaan. Yskälle ei myöskään ole laaja-alaisista tutkimuksista huolimatta löytynyt mitään muuta syytä, eikä sitä ole yhdistetty A:n aiempaan oireiluun. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan ärsytyksen aiheuttaman astman mekanismeja ei tunneta tarkasti. Yskä on usein hallitsevin oire ja astma jää usein pysyväksi (Keuhkosairaudet, diagnostiikka ja hoito, 2013, Duodecim, s. 422).
15. Sairaanhoitopiirin lausunnossa on päädytty pitämään yskän alkuperäisenä pääasiallisena syynä altistumista endotoksiinille. Lausunnossa on pohdiskeltu pitkittyneen yskän muita mahdollisia syitä, mutta sellaisia ei kuitenkaan ole asiassa voitu osoittaa.
16. Korkein oikeus katsoo edellä todetun selvityksen perusteella näytetyksi, että A:n pitkittynyt voimakas ärsytysyskä on työssä todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut voimakkaasta endotoksiinialtistuksesta. A:lla todettu ärsytysyskä on siten ammattitautilain 1 §:n 1 momentin nojalla korvattava ammattitautina.
Sairaanhoitopiirin lasku
17. Sosiaali- ja terveysministeriö on 31.10.2014 sairaanhoitopiireille ja tuomioistuimille toimittamassaan kirjeessä pyytänyt yliopistollisia sairaanhoitopiirejä antamaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja sellaista pyytävälle tuomioistuimelle.
18. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tässä asiassa antanut Korkeimman oikeuden pyytämän asiantuntijalausunnon ja vaatinut, että asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan asiantuntijalausunnon antamisesta sairaanhoitopiirille aiheutuneet kulut.
19. Sairaanhoitopiiri on vaatimuksensa perusteeksi viitannut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen. Lain 1 §:n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Asetuksen 2 §:n mukaan palvelun käyttäjällä tarkoitetaan yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu. Sääntely koskee siten palvelun käyttäjältä perittäviä maksuja, eivätkä säännökset sovellu arvioitaessa tuomioistuimen pyytämän asiantuntijalausunnon antamisesta aiheutuneiden palkkion ja kustannusten korvaamista. Tätä kysymystä on arvioitava oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53 §:n 1 momentin perusteella.
20. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan asiantuntijalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Jos lausunnon on antanut viranomainen tai julkisen viran tai toimen haltija taikka se, joka on määrätty antamaan lausuntoja kysymyksessä olevalta alalta, suoritetaan palkkio ja korvaus ainoastaan, mikäli siitä on erikseen määrätty.
21. Sairaanhoitopiiri on viitannut vaatimuksensa perusteena myös yhtymähallintonsa 18.12.2014 antamaan yleispäätökseen, jossa on määritelty asiantuntijalle lausunnon antamisesta maksettava palkkio ja todettu, että kustannukset laskutettaisiin lausunnon pyytäjältä. Korkein oikeus toteaa, ettei sairaanhoitopiirin sisäinen päätös ole sellainen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräys, jonka perusteella sairaanhoitopiiri olisi oikeutettu korvaukseen lausunnon antamisesta. Tämän vuoksi ja koska sairaanhoitopiiri on antanut lausuntonsa viranomaisena, sillä ei ole oikeutta vaatimaansa korvaukseen.
Päätöslauselma
Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. Vakuutusyhtiö määrätään suorittamaan A:lle ärsytysyskänä ilmenevän ammattitaudin perusteella lainmukainen korvaus myös 31.10.2012 jälkeen. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vaatimus kulujensa korvaamisesta hylätään.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Ilkka Rautio, Jukka Sippo, Mika Huovila ja Tuomo Antila. Esittelijä Johanna Ehtamo-Kettunen.