Press "Enter" to skip to content

Kategoria: Tapaturmavamma

FINE-031264 (2022): Oliko A oikeutettu päivärahakorvauksen ajankohdan 25.6.2020 jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta tapaturman vuoksi?

Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n työkyvyttömyys johtunut sairausperäisestä oireilusta vai 20.6.2020 johtuneesta tapaturmasta työkyvyttömyysajan 16.6.-29.7.2020 jälkeen. A (s. 1979) oli pudonnut tikapuilta noin 3 metrin korkeudesta selälleen kallion päälle, ja loukkasi alaselkänsä ja lantionsa. A haki korvausta tapaturmasta ryhmäyksityistapaturmavakuutuksesta, mutta vakuutusyhtiö ei korvannut A:lle päivärahakorvausta työkyvyttömyysajalta 16.6.-29.7.2020. Sen sijaan vakuutusyhtiö suoritti A:lle tapaturmasta tutkimuskuluja ja päivärahakorvausta työkyvyttömyysajalta ajankohtaan 16.6.2020 saakka. A oli tyytymätön vakuutusyhtiön suorittamaan päivärahakorvaukseen, joten A haki muutosta korvauspäätökseen. FINE katsoi käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan, että A:n…

 135 näyttökertaa

Tamla 14.2.2018: Oliko tapaturmasta aiheutunut yrittäjälle ansionalenemaa?

E oli 67-vuotias ja vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle jäätyään hän oli jatkanut työskentelyä yrityksessä ja hän oli kuulunut lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. E omisti yrityksestä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa 50 %. Ansionalenemalla tarkoitetaan vahinkoa edeltäneiden ja vahingon seurauksena alentuneiden tulojen erotusta. E:n ansiotulot yhtymistä olivat olleet verotuspäätösten mukaan vuonna 2013 19.831,36 euroa, vuonna 2014 17.033,30 euroa ja vuonna 2015 19.558,35 euroa.  Tapaturmavamman johdosta tehdyllä toimenpiteellä ei esitetyn selvityksen perusteella katsottu olleen vaikutusta E:n yrityksestä saamaan verotettavaan ansiotuloon vuonna 2015, yrityksen tulokseen eikä liikevoittoon. Muutoksenhakulautakunta…

 152 näyttökertaa

Tamla 24.10.2018: Oliko H:n lääkärikäynnit työtapaturma- ja ammattitautilain 37 §:n perusteella korvattavia tapaturmavamman hoitamiseksi tarpeellisia sairaanhoitokuluja?

H:lle oli aiheutunut tapaturma, jolloin H haki lääkärikäynnin ja hänelle määrätyn Caprilon-lääkkeen korvaamista. Lääkärin käyntimerkinnän mukaan käynnin syy oli ollut runsaat kuukautiset, joten vakuutuslaitoksen mukaan kyseinen käynti ei ollut tarpeen korvattavan tapaturmavamman hoitamiseksi, joten sen kuluja ei korvattu. Asiassa oli kysymys siitä, oliko H:n lääkärikäynnit työtapaturma- ja ammattitautilain 37 §:n perusteella korvattavia tapaturmavamman hoitamiseksi tarpeellisia sairaanhoitokuluja? Lautakunta katsoi, että H:n lääkärikäynti 21.7.2017 oikeutti korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, sillä lääketieteellisen tietämyksen perusteella lääkärikäynnissä oli ollut kyse tapaturmavammasta johtuvasta tarpeellisesta sairaanhoidosta.…

 145 näyttökertaa

Tamla 12.4.2018: Oliko S on laiminlyönyt toimittaa ilmoituksen vakuutuslaitokselle maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa määräajassa?

S oli toimittanut vakuutuslaitokselle ilmoituksen vasta 2.3.2017 ja allekirjoitetun hakemuksen vasta 29.3.2017. Vahinkopäivä oli 14.12.2016. Asiassa oli kysymys siitä, oliko S on laiminlyönyt toimittaa ilmoituksen vakuutuslaitokselle maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa 30 päivän määräajassa. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 §:n 2 momentin mukaan laiminlyöntitapauksissa korvaus voidaan evätä viivästymisajalta, jos epääminen on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Lautakunta katsoi esitetyn selvityksen perusteella, että tapaturmavamma ja sen hoito ei ollut estänyt tai viivästyttänyt S:a tekemästä vahinkoilmoitusta määräajassa, eikä asiassa ollut myöskään vahinkotapahtuman sattumisajankohtana maatalousyrittäjän…

 121 näyttökertaa

Tamla 18.1.2018: Oliko N:lla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen?

N oli tapaturmassa vahingoittanut oikean ranteensa sekä pikkusormensa. Hän oli tapaturman sattuessa toiminut lastenhoitajana, mutta hän oli koulutukseltaan fysioterapeutti. N:lla oli todettu ranteen DRU-nivelen TFCC vamma sekä oikean käden pikkusormen ojentajajänteen repeämä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko N:lla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen sekä oliko N voinut palata lastenhoitajan ammattiin tai muuhun sellaiseen ammattiin, johon hän pystyisi fysioterapeutin tutkinnolla sijoittumaan. Vakuutuslaitos oli katsonut, että N pystyy tapaturmavamman rajoitteet huomioiden koulutus- ja työhistoriansa puolesta sijoittumaan sellaiseen työhön, jossa hän pystyy ansaitsemaan entisen ansiotasonsa…

 156 näyttökertaa

Tamla 20.9.2018: Tuliko laboratoriotutkimukset ja rokotteet korvattaviksi työ- tapaturma- ja ammattitautilain tarpeellisena sairaanhoitona tai vahingon selvittämiseksi tarpeellisina tutkimuksina?

Asiakas on 4.7.2016 ojentanut L:lle muovipussillisen täynnä suojaamattomia neuloja, jolloin sattui pistosvahinko. Asiakas ilmoitti pussin sisältävän neuloja vasta, kun vahinko oli jo sattunut. Tapaturma on sattunut työssä työnteon yhteydessä. Asiakkaan apteekkiin palauttaman lääkejätteen joukossa ollut suojaamaton neula haavoitti L:stä. Tämän johdosta L otti yhteyttä työterveyshuoltoon, josta määrättiin hänelle laboratorioseuranta vahingon mahdollisesti aiheuttaman tartuntatautiriskin todentamiseksi sekä rokotesuojaus riskin minimoimiseksi.  Asiakkaalla on voimassa olevat hepatiittirokotteet. Asiakas on ollut 78-vuotias henkilö, jolla ei sairauskertomuksen mukaan todennäköisesti ole tartuntatautiriskiä olemassa. Sairauskertomuksessa 4.7.2016 on pidetty…

 124 näyttökertaa

Tamla 23.5.2018: Oliko työantajan palkallisena vapaapäivänä järjestämässä yritysten välisessä salibandyturnauksessa ollut kyse työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta työhön liittyvästä virkistystilaisuudesta?

A:lle oli sattunut tapaturma yritysten välisessä salibandyturnauksessa. Mukana on ollut usean eri yrityksen joukkueita. Ensimmäisessä pelissä vastustajan pelaaja oli astunut E:n jalkaterän päälle. Jalkaterä on vääntynyt ja myöhemmin kuvissa oli todettu, että jalkapöydässä on ollut luumurtumia. E oli työskennellyt Oy L Ab:n palveluksessa konttorityöntekijänä. Tapaturma oli sattunut salibandyturnauksessa helatorstaina 25.5.2017. Osallistuminen oli ollut vapaaehtoista. Vakuutuslaitos katsoi, ettei tapaturma ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n mukaisessa työssä eikä 24 §:n tarkoittamassa virkistystilaisuudessa. Vakuutusyhtiön mukaan tilaisuus oli ollut enemmän E:n vapaa-ajan…

 109 näyttökertaa

KKO:2010:65: Oliko A:lla todettu CRPS-oireyhtymä seurausta tapaturman aiheuttamasta oikean polven ruhjevammasta ja mikä merkitys tähystyksellä oli syy-yhteyden oikeudellisessa arvioinnissa? Korkein oikeus kumosi vakuutusoikeuden päätöksen

KKO:2010.65 Diaarinumero: VA2008/97Esittelypäivä: 12.8.2010Antopäivä: 30.9.2010Taltio: 1913 A oli saanut työtapaturman seurauksena oikean polven ruhjevamman. A:n oikean polven vaivat olivat pitkittyneet ja hänelle oli suoritettu niiden syyn selvittämiseksi sanottuun polveen tähystys, jonka jälkeen polvikivut olivat entisestään vaikeutuneet. A:n polvivaivoissa oli katsottu olevan kysymys CRPS-oireyhtymästä. Kysymys siitä, oliko A:lla todettu CRPS-oireyhtymä seurausta tapaturman aiheuttamasta oikean polven ruhjevammasta ja mikä merkitys tähystyksellä oli syy-yhteyden oikeudellisessa arvioinnissa.Ks. KKO:2010:15 KKO:2004:99 KKO:1991:59 Asian aikaisempi käsittely Asian tausta Perhepäivähoitajana toiminut A oli 2.2.2005 työssään saanut molempien polvien…

 140 näyttökertaa

KKO:2010:15: Oliko A:lla todettu RSD-oireyhtymä seurausta tapaturman aiheuttamista oikean käden puremavammasta ja oikean ranteen nyrjähdyksestä? Korkein oikeus kumosi vakuutusoikeuden päätöksen

KKO:2010:15 Diaarinumero: VA2008/56Esittelypäivä: 10.12.2009Antopäivä: 1.3.2010Taltio: 403 Asian aikaisempi käsittely Asian tausta Vajaamielishoitaja A oli 12.9.1992 kehitysvammalaitoksen saunotustilanteessa joutunut vajaamielisen hyökkäyksen kohteeksi. Sen seurauksena A:n saamat oikean käden puremavamma ja oikean ranteen nyrjähdys oli korvattu tapaturmavakuutuslain nojalla. A:n oikean yläraajan vaivat olivat jatkuneet ja vähitellen vaikeutuneet aiheuttaen hänelle pysyvän työkyvyttömyyden. Oikean yläraajan hermo- ja lihassähkötutkimuksessa ja oikean olkaseudun kuvantamistutkimuksessa ei ollut todettu normaalista poikkeavaa. Sittemmin A:lla oli todettu sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta johtuva häiriö eli refleksidystrofia (Reflex Sympathetic Dystrophy; RSD). Vakuutusyhtiön päätös…

 149 näyttökertaa

KKO:2012:73: Olivatko A:n olkapään vammat syy-yhteydessä tapaturmaan ja mikä merkitys arvioinnissa oli annettava sille seikalle, ettei näitä vammoja ollut todettu välittömästi tapaturman jälkeen? Korkein oikeus muutti vakuutusoikeuden päätöstä

Diaarinumero: VA2011/59Esittelypäivä: 20.6.2012Antopäivä: 20.8.2012Taltio: 1447 A oli kaatunut siten, että vasen käsi oli jäänyt hänen alleen ja vääntynyt. Tapahtumapäivänä tehdyssä röntgentutkimuksessa oli todettu vasemman värttinäluun alaosan murtuma. A oli tapaturmailmoituksessaan ilmoittanut vahingoittaneensa ranteensa. Noin kolmen kuukauden kuluttua tapaturmasta A oli lääkärille ilmoittanut myös vasemman olkapään vaivaavan. Sittemmin suoritetussa olkapään tähystysleikkauksessa oli todettu rustorenkaan repeämä, joka oli jatkunut kapselirenkaan repeämänä ja ylhäällä takarustorenkaan etuosan repeämänä. Leikkauksessa oli havaittu myös vähäisiä rappeuman merkkejä. Kysymys siitä, olivatko A:n olkapään vammat syy-yhteydessä mainittuun tapaturmaan…

 141 näyttökertaa